Hyvää pääsiäistä kaikille!
Kaksi- ja kolmevuotiaiden kanssa askartelemisessa on ainakin minun mielestäni omat haasteensa. Haaste 1: intoa on enemmän kuin taitoa, haaste 2: kärsivällisyyttä on suunnilleen saman verran kuin ikää eli vähän ja vielä vähemmän. (Nämä molemmat pätee myös ja ennen kaikkea minuun, joten se on varmaan se kaikkein haastavin juttu. Ja totta puhuen mie TOIVON, että kohta 1 pysyy voimassa, koska jos muksut innostuvat asioista läpi elämänsä voi olettaa heidän myös oppivan uusia asioita :) )
Nämä puput ja tiput valmistuivat kahdella eri askartelukerralla, koska sekä äidin kärsivällisyys että lasten keskittymiskyky riittivät toistamaan töiden kaikki vaiheet vain kahdesti/lapsi/askartelukerta (eli oikeasti näitä on 4 pupua ja 4 tipua) Vielä kun oppisin valmistelemaan ennalta, niin itse askartelu sujuisi vielä sopuisammin (eikä lasten tarvitsisi seurata vierestä kun äiti leikkaa vieläkin käpäliä).
Pörröturkit mummon kaappien kätköistä ja muut askartelutarvikkeet mikä mistäkin. Muistelen itse joskus lapsena tehneeni pienempiä tipuja tällä idealla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti